Turvetyön tekijöitä ei saa hylätä

 

Yhteiskuntana me suomalaiset yhteistoimin perustimme menneisyydessä tulevaisuutemme siihen, että tulemme aina saamaan tarvitsemamme energian turpeen polttamisesta. Samalla me tulimme yhdessä olemme herättäneeksi ja ylläpitäneeksi tulevaisuuden ja toimeentulon toivoa tuhansille turveteollisuudesta suoraan ja välillisesti toimeentulonsa saaville suomalaisille. 

Nyt kohtaamme toisenlaisen tilanteen, kun olemme –jälleen yhteistoimin– lopettamassa turpeen energiakäytön voimaperäisesti ja lyhyellä sopeutumisajalla.  

Muutos on hyvä ja oikea luonnon ja tulevien sukupolvien näkökulmasta, ja siinä suhteessa ei vähääkään ennenaikainen. Mitä pikemmin se pannaan toimeen, sen parempi niiden kokemana, jotka tarkastelevat tätä tilannetta meidän jälkeemme, tulevina vuosikymmeninä ja -satoina.

Yhteiskuntana meidän kuitenkin pitää myös tunnustaa vastuumme kaikkien niiden toimeentulosta ja hyvinvoinnista, jotka tukeutuen aikaisempiin päätöksiimme perustivat luottavaisesti tulevaisuutensa turveteollisuuden varaan. He ovat isoja uhrauksiakin tehden antaneet oman panoksensa yhteisen hyvinvointimme hyväksi. 

Meidän on nyt yhteiskuntana nähtävä ja tunnustettava se hätä ja epätoivo, johon tämä rakennemuutos nämä kelpo kansalaisemme ja heidän perheensä on syöksemässä. On käytettävä kaikki käytettävissä oleva viisaus ja ymmärrys, miten voimme tukea heitä jälleenrakentamaan elämäänsä ja toimeentuloaan muuttuvassa Suomessamme.

Emme saa hylätä yhteiskuntamme rakentajia toimintaympäristön radikaalisti muuttuessa.