Je me souviens – Muistan.

Sävelmä elokuvasta "À l'aube du cinquième jour" (Viides rauhan päivä, myös nimellä Gott mit uns)

Muistan erään lapsen joka katseli taivasta.
Ja aurinko tuntui kantavan häntä kämmenellään.
Muistan erään naisen, joka otti häntä kädestä ja hymyili.
Oli niin paljon rakkautta hänen silmissään, ettei enempää voisi ollakaan.

Me olimme niin onnellisia.
Ja sitten kuluu aika, unohtuvat kaikki lapsen haaveet.
Silti tiedän että tämä haaveiden maailma on meissä eikä kuole koskaan.

Muistan auringon haalistaman kodin, isäni sanoi:
sinulle taivas on aina sininen.
Minä vain nauroin, olimme niin onnellisia.

Ja sitten kuluu aika, unohtuvat kaikki lapsen haaveet.
Kaikki voi muuttua, mutta koskaan en unohda tuota lasta joka olin.

----------------------------------------
Suom. sanat: Toivo Miettinen