Elämäni on runoni.

 

Täällä vain kirjoittamattomia runojani.

 

Metsässä

Metsän puissa lehdet kuiskaavat
samalla lailla kuin ne ovat aina tehneet

Ne kuiskaavat tarinoita ikuisuuksista
ja kertovat meille totuuksia elämästä

Kukat kukkivat ja varpuset laulavat
nekin ovat osa luonnon kauneutta

Ne ovat merkkejä siitä, että elämä jatkuu
ja antavat meille toivoa tulevaisuudesta

Luonto on täynnä ihmeitä ja yllätyksiä
se on kuin salainen maailma joka odottaa meitä

Se tarjoaa meille rauhan ja levon
ja antaa meille voimaa jatkaa eteenpäin

Metsässä kävellessä tunnen itseni pienenä
mutta silti merkityksellisenä osana suurta kokonaisuutta

Se on paikka, jossa voin olla oma itseni
ja jossa voin kuunnella luonnon ääniä.

 

Kevät

Pajun käpy kultaisena kimaltelee
keväinen aamu hiljalleen valkaisee
kukat jo puutarhassa nousevat näkyviin
kuin salaiset aarteet maan alta piilossa olevin

Metsän siimeksessä puut ruskettuneet
lehvästö heleänä kultaisena kimmeltää
kevät tuoksuu raikkaalle ja puhtaalle
kukkien kukkivan maan ilosanomaa kertaalleen

Luonto herää henkiin uudelleen
ja kauneuttaan meille esittelee
kevään ihmeet jokaiselle näyttelee
kiitos luonnon, kiitos elämän teille.

 

Kevat taas

Kevät on tullut taas
tuo ihana aika vuoden
kuusi kuukautta kesää
ja kuusi kuukautta talvea

Punainen koivu kukkii
ja linnut laulavat ilosta
kevät tuo uutta elämää
ja uusia mahdollisuuksia

Kevät tuo lämpöä ja valoa
se tuo iloa ja toivoa
se tuo myös uusia haasteita
mutta niistä selvitään yhdessä

Kevät on täällä taas
antaa sen tulla luoksemme
antaa sen tuoda uutta elämää
ja uusia mahdollisuuksia

 

Finnish Spring Poem

Kevään kultaiset kukat
kukkivat kalliolla
korven kultaisella.

Pajun oksat nousevat
neidonkehtoon asti,
ja kuusen kukat kukkivat
kuusen kultaisella.

Kultaiset kukat kukoistavat
kevään kultaisessa valossa,
ja linnut laulavat
kevään kultaisella äänellä.

Kevät, kevät, kultainen kevät,
herätä ihmeellinen maailma!

 

Kalevan kevät

Kevät kultaisin kukkain,
valo valoa tuo,
saa maan kukkimaan,
kuin uudesti nuo.

Pajun latvat lakkaa,
pilvet pilvissä leijuu,
järven jäät sulaa,
kevät kevättä peijuu.

Luonto herää henkiin,
kaikki elämän täyttää,
Kalevalan maassa,
kevät uutta rakentaa.

 

 

Kevät kirkas kuin kultaiset kukat,
Vihreys valloittaa maiseman uudelleen.
Linnut laulavat ja päivät pitenevät,
Kevät tuo uutta eloa maalleen.

Sulaa lumi ja järvet jäästä vapaat,
Puut kasvavat vihreiksi lehdilleen.
Ihmiset iloitsevat ja kukat kukkivat,
Kevät tuo uutta toivoa meille kaikille.

Kevät kirkas kuin kultaiset kukat,
Vihreys valloittaa maiseman uudelleen.
Antaa uutta voimaa ja elinvoimaa,
Kevät tuo uutta eloa maalleen.

 

Vapaus

Kevät kirkas kuin kultaiset kukat,
Vihreys valloittaa maiseman uudelleen.
Linnut laulavat ja päivät pitenevät,
Kevät tuo uutta eloa maalleen.

Sulaa lumi ja järvet jäästä vapaat,
Puut kasvavat vihreiksi lehdilleen.
Ihmiset iloitsevat ja kukat kukkivat,
Kevät tuo uutta toivoa meille kaikille.

Kevät kirkas kuin kultaiset kukat,
Vihreys valloittaa maiseman uudelleen.
Antaa uutta voimaa ja elinvoimaa,
Kevät tuo uutta eloa maalleen.

 

Vapaus on kuin tuuli,
se kulkee minne haluaa,
se leijuu ilmassa,
ilman rajoituksia, rajoja.

Se on kuin valo,
se paistaa jokaiselle,
se valaisee tien,
tielle, jolla jokaisella on vapaus kulkea.

Se on kuin laulu,
se laulaa jokaiselle,
se kuuluu kaikille,
kaikille, joilla on vapaus laulaa.

Vapaus on meille lahja,
se on arvokas ja kallis,
sen eteen on taisteltu,
sen eteen on uhrattu.

Se on meidän velvollisuutemme,
suojella ja säilyttää se,
jotta jokaisella olisi
vapaus elää, toivoa, rakastaa.

 

Toivon kevätruno

Kevät, kevät, kukkasista kultaisin
aina lumesta nouset ja roudasta talven maan
kukkii kukka taas ja laulaa lintu oksallaan
maa uuteen herää elämään

Lehdet aukee ja puut lehtiin puhkeaa
kukkien nuppuihin aukeneviin
päivä valoaan valaa ja lämpöään
riemuin kaikki iloitsee

Kevät, kevät, oi elämä kaiken elämän
toivoa uutta tuo ja iloa
joka kolkkaan tämän maan
tervetulleheks sinut toivotan
tule siis, oi kevät kaunehin!

Kevät, kevät, aika kaunein kaikkein aikojen,
myös meille alkusointu anna uus
ja aina anna uutta elämää!

 

Toivon talviruno

Talvi, halla ja pakkanen
valkoisessa maassaan majailee
jääkyynelet kasvot hyytää
kuin kivi hyinen maa

Hiuksissa kylmä tuuli huiskii
jäähelmet päivässä kimmeltää
talvi on täällä taas
ja rintaa routa kuin rauta puristaa

Mutta sisällä lämmin kellä on liesi
onnellinen on se miesi
hän teetä lämmössä juoda saa
ja talvi, halla ja pakkanen
aivan ovat vain ulkona vaiva.