kuvituskuva – usvainen metsäpolku, ruskan värit ja vanha polkupyörä Usvainen, ruskan täyttämä metsäpolku ja vanha polkupyörä. Kuva © (2025) Toivo Miettinen.

Löytöjä löydetystä päiväkirjasta - Lokakuu

Nyt tipahtavat lehdet ja ajatukset – lokakuu on täällä, ja tuntematon tekijä ottaa vastaan sekä tuulen että tuumailun. Tässä Toivo Armaan kymmenen aforismia lokakuulle:

Lokakuussa puut luopuvat lehdistään yhtä tyynesti kuin viisas mies turhista murheistaan.
Kylmä sade ei kysy, olenko valmis – se vain tulee. Ja niin teen minäkin.
Lokakuun valo on ohutta kuin muistikuva, mutta silti se riittää näkemiseen.
Kumisaapas ei ole pelkkä jalkine – se on asenne.
Kun haravoin lehtiä, haravoin myös kesän rippeitä mielestäni.
Järvi on hiljainen, mutta ei kuollut – se vain kuuntelee nyt tarkemmin.
Lokakuussa korva kuulee enemmän, kun luonto hiljenee.
Olen oppinut, että pimeässäkin voi nähdä, jos kantaa sisällään hieman syyskuuta.
Villapaidassa on menneiden vuosien lämpö. Siksi sitä ei pestä turhaan.
Lokakuu on kuin hyvä ystävä: se ei yritä piristää, vaan istuu vieressä ja nyökkää hiljaa.

Edellinen: Syyskuu