Kuvituskuva, ruskan värikylläinen järvimaisema veneineen. Kuva © (2025) Toivo Miettinen.

Löytöjä löydetystä päiväkirjasta -Syyskuu

Syyskuu tuo mukanaan tuulen, joka ei pyydä anteeksi eikä tunne sääliä.
Kun lehti putoaa puusta, se ei tee siitä vähemmän puuta. Eikä minustakaan vanhuus tee vähemmän elävää.
Sumuinen aamu hämärtää kaiken, mutta selkeyttää mielen.
Villasukka on syyskuun filosofinen vastaus maailman kylmyyteen.
Metsässä polku katoaa lehtiin. Silloin pitää muistaa: kulkija luo tien, ei kartta.
Syksyssä ei ole surua, ellei päätä, että niin pitää olla.
Teekuppi kädessäni höyryää enemmän kuin ajatukseni, ja se tuntuu oikealta.
Aurinko ei enää lämmitä ihoa. Mutta se valaisee ajatuksia.
Syyskuu on kuin vanha ystävä, joka ei enää yritä tehdä vaikutusta – se vain on.
Pimeys saapuu aikaisemmin. Mutta niin saapuvat myös hiljaiset hetket, jotka olin unohtanut kaivata.

Seuraava:

Edellinen: Elokuu