ENNEN KARKASIVAT HEVOSET –SITTEN TRAKTORIT
Kotitilallani oli 1969 hankittu tämä kuvassa oleva Valmet 500 traktori; se oli kyllä seuraavan vuoden mallia, ensimmäinen mallivuosi, jossa oli vakiovarusteena turvaohjaamo.
Traktorista oli jossakin vaiheessa mennyt kai solenoidi epäkuntoon, eikä varaosaa taikka korjausmiestä ollut jostakin syystä ollut saatavilla. Niinpä traktori pantiin tarvittaessa käyntiin tilapäisesti mäkistartilla.
Se onnistui hyvin, koska sopiva mäki löytyi heti navetan edestä ja siitä saattoi lasketella pitkänkin matkan vauhtia keräten.
Isävainaa - entinen kuorma-automies, joka ei sivumennen sanoen oikeastaan nauttinut erityistä luottamustani konemiehenä - keksi käynnistämiseen omaperäisemmän kikan: tukevalla ruuvitaltalla kun yhdisti solenoidin päässä olevat kaapelit, niin se starttasi siitä suoraan.
Tapahtuma-aikaan oli syksy ja melko kolea ilma, taisipa olla vähän pakkastakin.
No, Valmetit ovat kuuluisia hyvästä käynnistyvyydestään. Lisäksi siinä on ruiskutuspumpussa lisäpolttoainenasta eli "pakkosyöttö" kylmäkäynnistystä helpottamaan. Kun pakkosyöttöä käytetään, niin samalla pitää panna kaasu päälle (pakkosyöttö päästää rp:n hammastangon siirtymään vielä maksimiruiskutuksen asennosta yli).
Niinpä isukkini sitten veti käsikaasun täysille, paukautti oven kiinni ja starttasi sillä ruuvitaltalla siitä startin päästä. Yksi asia oli häneltä jäänyt ottamatta huomioon: se vaihdelaatikon päällä oleva käynnistyksenestokatkaisija ei tietenkään estä tuollaisessa tapauksessa. Toinen seikka oli se, että Valmetti seisoi siinä rinteessä viitosvaihteen varassa...
Moottori käynnistyi kyllä nöyrästi, mutta samanaikaisesti läksi traktorikin liikkeelle - ilman kuskia tietenkin! Isäukko kerkesi takapyörän alta pois ja ketteräliikkeisenä miehenä sai vielä hypättyä taakse nostovarsien päälle asetetulle lavalle kyytiin. Siinä hän sitten seisoi kopin reunoista kiinni pidellen, ihan niin kuin meillä monestikin oli ollut tapana matkustaa - nyt vain sillä erotuksellä, että ohjaamossa ei ollut ketään ja traktori meni myötämäkeä täydellä kaasulla ilman kuskia, ja ohjaamoon ei ollut menemistä ovista ja takaa ei päässyt kun se oli umpikoppi.
Mäen alla oli sitten isohko oja; sellainen josta ei tulisi mieleenkään ajamalla yli yrittää. Isäukko katseli menoa aikansa ja hyppäsi viime tingassa pois kyydistä ennen ojaa. Traktori puolestaan jotenkin ihmeen kaupalla loikkasi ojan yli ja teki laajan kaarroksen toisella puolella olevalla pellolla. Sitten se palasi takaisin kohti ojaa. Siihen se oli sitten toisella kerralla viimein jäänytkin, etuset ojassa tyhjää jauhamaan, ja siitä isäni oli sitten sen kesyttänyt.
Kaikkkiaan siinä oli onni onnettomuudessa, kun ei pahemmin käynyt.
Traktoriinkaan ei tullut vaurioita, ja se starttimoottori korjattiin sitten viipymättä.
IN PAST DAYS HORSES USED TO RUN AWAY –LATER ON, TRACTORS
We bought a Valmet 500 tractor on my home farm in 1969, and it already had a safety cab mounted as standard.
At some point, the solenoid of the starter motor failed. For some reason, neither a spare part nor a repairman had been available. So, if necessary, the tractor was temporarily started on a roll starting.
It was a great success because a suitable hill was found before the barn, and you could roll from it even a long distance, gathering momentum.
My dad - a former trucker who, incidentally, didn't really enjoy my particular confidence as a machinist - came up with a more original trick for starting: with a sturdy screwdriver, when you connected the cables at the end of the solenoid, it cranked straight from there.
At the time of the incident, it was autumn, and the weather was quite chilly and a bit frosty.
Well, Valmets are famous for their excellent start-up performance. In addition, it has an additional fuel pin in the injection pump, that is, a "force-feeder (or "primer" if you like)" to facilitate cold starts. When priming is used, the accelerator must be turned at full speed simultaneously (priming allows the rack and pinion of the speed governor to move beyond the maximum injection position).
So my dad pulled the hand throttle to the fullest, banged the door shut, and started with that screwdriver from the end of the starter. One thing he had overlooked: of course, the immobilizer switch on top of the gearbox does not prevent cranking in such a case. Another point was that Valmetti was standing on that slope in fifth gear...
The engine started humbly, but at the same time, the tractor started - without a driver, of course! The tractor went downhill at full throttle without a driver, and there was no access to the cab through the doors, and the rear could not be reached when it was a closed booth.
Daddy got out, and as a man with agile movements, he could still jump behind on a platform placed on top of the linkage arms. There he stood, holding on to the edges of the booth, just as we had often used to travel - now only with the difference that there was no one in the cab.
There was a large ditch beneath the hill that wouldn't even occur to you to try driving over. Daddy watched for a while and jumped off the ride at the last minute before the ditch.
On the other hand, the tractor miraculously leapt over the gutter and made a broad curve in the field on the other side. Then it came back towards the ditch. That was where it had at last been left the second time, grinding idly with its front wheels in the gutter, and from there, my father had tamed it.
That was lucky in an accident, as it didn't get any worse. The tractor was not damaged, and the starter motor was repaired without delay.
Tämän sivuston sisältö on lisensoitu Toivo Miettinen CC BY-ND 4.0 -lisenssillä.
